Perillä!

Noin kolmenkymmenen matkustustunnin jälkeen lentokone laskeutui La Pazin lentokentälle. Takana aivan liian vähän unta, mutta olo kaikesta matkustamisesta huolimatta pirteä. Vähän sai taas jonottaa, kuvakin otettiin ja pari dokumenttia tullattavasta täytettiin. Olivat sitten ruumaan menneen kassinkin tutkineet. Lukon tilalle oli ilmestynyt nippuside ja hajotettu lukko viestin kera löytyi kassin uumenista. 

La Pazissa on ollut odottava tunnelma. Miten korkeus vaikuttaa kroppaan vai vaikuttaako ollenkaan. Aika nopeasti matkalaisille tuli päänsärkyä ja huteraa oloa, huonovointisuuttakin sekä hengästymistä. Vuoristotaudin varalta vettä juodaan reippaasti ja tänään ohjelmassa on lähinnä lepoa. Vuoristotautilääkkeetkin ovat odottamassa. Niitä jos nyt alkaa syömään, tulee niitä sitten syödä koko nousun ajan kunnes palaa siihen korkeuteen, missä lääkityksen on aloittanut. Itse olen säästynyt oireilta tähän asti vielä tyystin. Saa katsoa, mitä tuleva yö tuo tullessaan.

La Paziin on sen verran ehtinyt tutustua, että nyt löytyy paikallista valuuttaa, vettä ja vessapaperia. Sähköjohtoja on tullut kummasteltua, kun niitä tuntuu kulkevan kaikkialla. Aurinko paistaa, olo on hyvä. Hetki unta ja seikkailu jatkuu!