torstai 5. helmikuuta 2015

Kahden matkan vuosi

Kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Kiitos Kapuan, kaksi unohtumatonta ja ennenkokematonta matkaa edessä.

Bolivia kutsuu syyskuussa. Bolivia, Planin kehitysyhteistyökohteet ja Huayna Potosin huippu 6088 metrin korkeudessa odottavat. Valmistautuminen Euroopan kaupunkikohteisiin tottuneelle saa ajoittain sykkeen nousemaan. Rokotuksia piikkikammoiselle, varusteita ulkoiluun tottumattomalle ja kunnon kohotusta siinä uskossa, että kroppa on yhteistyökykyinen vielä korkeammassakin ilmanalassa. Peruskuntoa on vuosien varrella tullut hiottua kuntosalilla ja ryhmäliikunnoissa. Voimanaislajit ovat vieneet mukanaan, joten voiman puutteesta ei tavoitehuippu jää saavuttamatta. Itsepäisyys ja sisukkuuskin lienevät läheisten kommenttien perusteella olevan kohdillaan. Työsarkaa sen sijaan riittää kestävyyden puolella. Suunnitelmissa on lisätä lenkkeilyä, eikä mitä tahansa lenkkeilyä vaan pitkiä kävelyretkiä säässä kuin säässä. Tavoitteena on varusteita, tankkausta ja päättäväisyytttä koettaen kulkea kahdeksan tuntia. Sama kahdeksan tuntinen on toivottavasti edessä myös Huayna Potosia valloitettaessa.

Kun toinen matka on 6088 metriin, on toinen matka 6088 euroon. Tai kuten kemiönsaarelaisena olen luvannut, euro jokaista kunnan asukasta kohden, eli vajaa 7000 euroa. Vaikka kokemusta onkin karttunut esimerkiksi urheiluseuran varainkeruusta ja poliittisesta kampanjoinnista on kehitysyhteistyölle varojen kerääminen hyvin erilaista. Varainkeruussa on löydettävä itsestään uusia puolia ja uusia ideoita. On oltava rohkea, uskottava itseensä ja asiaansa. On myytävä, ei pelkästään asiaansa vaan myös itseään. Politiikasta poiketen, nyt medianäkyvyys ei ole itseäni vaan maailman tyttöjä ja naisia varten.

Vajaan kahden viikon varainkeruun jälkeen olen positiivisesti yllättynyt. Ihmisten halu auttaa ja lähteä mukaan on herkistänyt välillä kyyneliinkin asti. Keräykseen  ovat osallistuneet niin kollegat kuin kunnanvaltuuston jäsenetkin. Facebookissa käynnistämäni käsityötalkoot maailman tyttöjen puolesta on saanut ihmisiä liikkeelle. Intohimoisia käsitöiden tekijöitä, joiden lankavarastot kaipaavat tuuletusta, löytyy ympäri maakuntaa ja sen ulkopuoleltakin ja mukaan mahtuu edelleen. Lahjoitettuja tuotteita myydään eri tilaisuuksissa eri puolilla Varsinais-Suomea sekä  myös netissä. Itse kannan korteni kekoon valmistamalla koruja rikkoutuneista posliiniastioista, sillä sirpaleethan tunnetusti tuovat onnea. Luvassa on myös hyväntekeväisyyskonsertti Kemiön Villa Landessa. Esiintymässä on oman kunnan nuoria lupauksia, muusikoita ja tanssijoita. Ensi viikon torstaiksi sain kutsun Taalintehtaan koulun karaokeiltaan. Pieni, mutta pippurinen alakoulu on päättänyt tulla mukaan kampanjaani ja lahjoittaa illan tuoton maailman tytöille ja naisille. 

En yllä tavoitteeseeni yksin, mutta onneksi yhdessä olemme enemmän. Maailman tytöt ja naiset ansaitsevat parempaa ja maailma ansaitsee kuulla heistä lisää.