lauantai 5. syyskuuta 2015

Helsingistä Heathrown kautta Miamiin

20 tuntia matkustamista takana ja luomet jo vähän lurpsahtelevat. Vielä lento Miamista La Paziin edessä. Atlantin ylitys meni mukavasti elokuvia katsellen ja pilviä tuijotellen. Miami osoittautui ihan uskomattomaksi jonotusparatiisiksi. Ensin pitkässä jonossa odoteltiin, että päästiin skannaamaan passia ja otattamaan pidätyskuvaa itsestä sekä skannaamaan sormenjälkiä. Seuraavaksi jonotettiin, että saatiin kuvaan leima ja otettiin vielä toinenkin kuva. Sitten jonotettiin passin vilautuksiin, tiukkoihin kysymyksiin ja aiemmin otetun kuvan luovuttamiseen. Kysymykset omalla kohdallani olivat mistä tulet ja minne menet ja siinä se. Sitten odoteltiin kasseja ja jonotettiin vähän lisää. Vilauteltiin passia. Jonotettiin. Pitkästi. Nostettiin laukut hihnalle ja kohti ruumaa. Jonotettiin. Vilautettiin matkalippua. Riisuttiin kengät. Käsimatkatavaroiden läpivalaisu ja bodyscanner. Oma reppuni otettiin sivuun tarkempia tutkimuksia varten. Avattiin ja todettiin, että taitaa olla pitkä loma, kun on noin paljon kirjoja mukana. Kiitti ja toivotti hyvää matkaa. Lopulta jonottamista kertyi reilun kahden tunnin verran. Kyllä maailma on kummallinen paikka. Iso maailma isosti kummallisempi. Tarina jatkuu!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti