perjantai 28. elokuuta 2015

8 yötä reissuun!

Tälle blogille on käynyt niin kuin monille muillekin. Liian harvoin osaa ottaa aikaa sille, että istahtaisi alas, hengähtäisi ja antaisi sanojen virrata. Yritän parantaa tapani ja ainakin Bolivian matkan aikana päivittää kuulumisia matkapäiväkirjan muodossa. Ensi viikon lauantaina koittaa se hetki, jota on jo pitkään odotettu. Bolivia kutsuu!

Kapua on ollut juuri niin ihmeellinen matka kuin osasin kuvitellakin. Keräystavoite on saavutettu ja ylitetty. Kiitos konsertin, ilmapalloeläinten, sirpalekorujen ja mahtavien ihmisten. Kerätyllä summalla saadaan paljon hyvää aikaiseksi eri puolilla maailmaa.

Viime ajat olen keskittynyt lähinnä pakkaamiseen ja varusteiden hankintaan. Miettinyt mitä kummaa tarkoittaa kuorivaatteet. Ovatko ne niitä, jotka näyttävät päällä makkarankuorilta? Maksanut aivan liikaa vaellussukista ja alussukista, koska en uskalla tällä vaelluskokemuksella luottaa mihinkään halvempaankaan. Pukenut helteellä kaikki ulkoiluvaatteeni kerralla päälle, kyykännyt ja pohtinut mahtaako näillä tarjeta vuoriolosuhteissa. Tyhjentänyt apteekkia milloin milläkin rokotteellaa, pillerillä ja salvalla. Hyvissä ajoin ennen reissua aloitin jäykkäkouristuksella sekä A- ja B-hepatiitilla. Ehdin ennen reissua ottaa jopa kolmannenkin hepatiittirokotteen keltakuumeen kera. Ennen hyvinkin piikkikammoisesta on tullut varsin reipas piikitettävä.

Matka-apteekki pitää sisällään kaikkea mahdollista. Maitohappobakteereita, hiivaa, antibiootteja, Buranaa, allergialääkettä, kortisonivoidetta, ripulilääkettä, vedenpuhdistustabletteja, rakkolaastareita, desinfioivia pyyhkeitä ja aurinkorasvaa suojakertoimella 50. Vuoristotautiinkin on lääkkeet jo valmiina. Lääkärille aineen nimeä tavatessani tuli vähän semmoinen olo, ettei lääkärikään oikein tiennyt mitä oli määräämässä. Asetatsoliamidi, luotan joka tapauksessa sinuun. Vuoristotauti tuo reissuun niin kummallisen ulottuvuuden, ettei oikein osaa kuvitellakaan mitä tuleman pitää. Hemoglobiini korkealla ja hapenottokyky kohtalaisena, kohti tuntematonta! 

Aikamoista hiplausta ja pohdintaa vaati myös aurinkolasien hankinta. Ylhäällä, lumisissa maisemissa, se aurinko todella paistaa jos on paistaakseen. Näkö saattaa joutua koetukselle ilman kunnollisia laseja, jotka vihdoin ja viimein löysin Camun valikoimista.

Enää puuttuu lämpöiset tumput ja olen valmis koitokseen! 8 yötä! Ja innostuksissani olen miltei jo pakannut kaiken tarvittavan. Ainakin ensimmäisen kerran.











Ei kommentteja:

Lähetä kommentti